Aikajana kuvaa Meriliiton satavuotisen taipaleen tapahtumia. Tarkemman käsityksen Meriliiton toiminnasta ja kokonaiskuvan historiasta saa Visa Auvisen kirjoittamasta yhdistyksen 75-vuotishistoriasta Laivastoyhdistyksestä Meriliitoksi 1926–2001, joka toimii myös tämän aikajanan keskeisenä lähteenä. Historiikki on luettavissa TÄSTÄ linkistä.
Toinen aikajanan keskeinen lähde on Meriliiton arkisto. Kuten usein, myös tämän satavuotiaan organisaation menneisyydessä on historiaan kadonneita ajanjaksoja. Osa yhdistyksen arkistosta on vuosikymmenten saatossa hävinnyt, eikä kattavaa historiaa näin ollen ole saatavilla.
Aikajana ei ole täydellinen katsaus monipuolista ja aktiivista toimintaa harjoittavan yhdistyksen ensimmäiseen sataan vuoteen, mutta kokonaisuus on rakennettu käytettävissä olevien aineistojen ja harkinnan mukaan.
1921
Hallitus tekee esityksen laivaston vahventamisesta vuonna 1921, 1924 ja 1925. Kaksi ensimmäistä esitystä eivät johda tuloksiin. Maanpuolustuksesta ja erityisesti laivastokysymyksestä on käyty hallituksessa laajaa keskustelua. Laivastokysymyksen ratkaisuna olisi raha, mutta eduskunta ei hyväksy hallituksen määrärahaesitystä vaan pitää sitä liian suurena. Kolmannen esityksen tehnyt Tulenheimon hallitus kaatuu, sillä esitys on tehty luottamuskysymyksenä ja asia siirtyy yli vaalien. Rahoitusta ei yhäkään löydy.
4.10.1925
Torpedovene S2 uppoaa syysmyrskyssä Porin edustalla. Onnettomuudessa menehtyy aluksen koko miehistö, 53 merisotilasta. Onnettomuus piirtää kansakunnalle todellisen kuvan maamme laivaston surkeasta kunnosta.
9.10.1925
Otto Engb. Jaatinen kutsuu koolle helsinkiläisten pursiseurojen kommodorit. Tilaisuudessa allekirjoitetaan kutsu 23.10. Seurahuoneella järjestettävästä kansalaiskokouksesta. Tarkoitus on vauhdittaa laivaston aluskannan uudistusta.
23.10.1925
Kansalaiskokous päättää perustaa yhdistyksen, jonka nimeksi tulee Suomen Laivastoyhdistys – Finlands Flottförening. Valmistelut perustamiseksi käynnistyvät. Yhdistyksen tavoitteena on saada rahoitus, jotta Suomeen voidaan rakentaa moderni laivasto.
24.4.1926
Yhdistyksen perustava kokous pidetään Pörssisalissa. Hallintoneuvostoon valitaan 27 henkilöä sekä siviilimerenkulun että laivaston puolelta.
”Suomen Laivastoyhdistys voi laskea perustamisajatuksensa lähtöpäiväksi Suomen Laivaston surun päivän, lokakuun 4:n vuonna 1925, jolloin S-2 miehistöineen syysmyrskyssä painui Pohjanlahden syliin. Kun tapahtunut kansalaisonnettomuus kaikessa järkyttävyydessään oli silmien edessä, niin tuntui siltä, kuin vihuri olisi vienyt yhteisestä kodistamme oven, ja kansan nähtäväksi osui avoimesta oviaukosta meri, joka oli unohdettu silloin, kun suojamuuria maan puolustamiseksi muualla oli rakennettu. – Silloin heräsi ajatus käydä meilläkin, muiden maiden esimerkkiä seuraten, vapaaehtoiseen valistustyöhön koko kansan herättämiseksi ja kokoamiseksi meripuolustusasiain ympärille, sotalaivaston ja merenkulun kehittämisen merkeissä.”
SUOMEN LAIVASTOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1925-1926.
16.10.1926
Hallintoneuvosto kokoontuu ja valitsee puheenjohtajakseen kontra-amiraali Gustav von Schoultzin. Varapuheenjohtajaksi valitaan Merenkulkuhallituksen ylijohtaja, vapaaherra Gustaf Wrede.
Johtokuntaan valitaan satamajohtaja Otto Engb. Jaatinen, toimitusjohtaja Henrik Ramsay, eversti Väinö Valve, komentajakapteeni Svante Hollming sekä komentajakapteeni Eino Huttunen. Johtokunnan puheenjohtajaksi valitaan Jaatinen ja varapuheenhohtajaksi Ramsay.
15.12.1926
Yhdistyksen asiamieheksi valitaan Ilmari Wirkkala. Asiamiehen tehtävänä on ”propagandatoiminta”.
1926
Yhdistyksen äänenkannattajaksi ja ”propagandakanavaksi” valitaan vastaperustettu Laivastolehti.
19.2.1927
Suomen Laivastoyhdistys – Finlands Flottförening kirjataan yhdistysrekisteriin.
7.7.1927
Helsingin Suojeluskuntatalossa kokoontuneet naiset perustivat Laivastoyhdistyksen naisjärjestön, jonka nimi muuttuu vielä samana vuonna Suomen Laivaston Naisliitoksi. Voit lukea heidän toiminnastaan lisää tästä.
1927
Yhdistyksen ruotsinkieliseksi äänenkannattajaksi valitaan vuonna 1927 perustettu Finlands Flagga.
1927
Yhdistyksen ensimmäinen kirja, R. Dillströmin kirjoittama Kalevala ja meri julkaistaan. Kirjan kustantaa WSOY.
1927
Laivastoliiton edustajat kiertävät laivaston purjehdusten mukana ja pitävät valistustilaisuuksia muun muassa Suursaarella, Tytärsaarella, Kotkassa, Haminassa, Viipurissa ja Porvoossa.
30.10.1927
Laivastolaki hyväksytään. Laki mahdollistaa muun muassa kahden panssaritykkiveneen, neljän sukellusveneen ja neljän moottoritorpedoveneen rakentamisen.
7.7.1929
Laivastoyhdistys ja Meriupseeriyhdistys järjestävät yhteisen laivastojuhlan Suursaaressa. Juhlaperinne on aloitettu vuonna 1927 ja toistuu vuosittain, yhdistysten ohella juhlan järjestäjänä toimii Merivoimat.
1.6.1930
Ensimmäisen suomalaisen sukellusveneen, telakan rakennusnumero CV-702, vesillelasku tapahtuu Turussa sunnuntaina 1.6. 1930. Rannikkolaivaston alukset ovat juhlaliputuksessa kiinnittyneet Aurajoen rantaan. Sää on aurinkoinen ja tuhansia ihmisiä on kokoontunut telakan ympäristöön molemmin puolin jokea. Erikoisjuna tuo kutsuvieraita Helsingistä. Crichton-Vulcanin telakkahallissa Laivaston naisliitto lahjoittaa veneelle lipun ja tasavallan presidentin puoliso, rouva Signe Relander, kastaa veneen Vetehiseksi leikkaamalla poikki sinivalkoisen silkkinauhan. (FORUM MARINUM)
1931
Meidän laivastomme-niminen Laivastoyhdistyksen ensimmäinen vuosikirja ilmestyy
7.3.1931
Patentti- ja rekisterihallitus vahvistaa yhdistyksen uudeksi nimeksi Suomen Laivastoliitto – Förbundet för Finlands Flotta. Yhdistyksen ensimmäinen tavoite, ajanmukaisen laivaston saaminen on edennyt ja nyt kurssi käännetään laivaston puolelta enemmän kauppamerenkulkua palvelevaksi. Yhdistys-nimi antaa paremmin kuvan myös yhdistyksen roolista alueellisten toimijoiden – paikallisyhdistysten – kattojärjestönä.