|
Kilpailu on päättynyt. Kiitos kaikille osallistujille! Suomi ja Meri
Vanhan hokeman mukaan Suomi on saari. Näin onkin, kun asiaa ajatellaan yhteiskunnan
toimivuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Ulkomaankaupan hoitaminen meritse usein vaikeissa olosuhteissa on vaatinut, mutta myös opettanut paljon. Meriklusteri, johon kuuluvat mm. merenkulkuun, meritekniseen teollisuuteen ja satamatoimintoihin
liittyvät toimialat, on elinkeinoelämämme tärkeää ydintä.
Merikuljetukset ovat muuttuneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana maallikonkin
silmin katsottuna. Perinteisesti laivat on lastattu ja purettu nostamalla lasti kraanalla laiturilta aluksen ruumaan tai ruumasta laiturille. Yhä useammin alusten lastinkäsittely tapahtuu perä- ja keulaporttien kautta pyörillä kulkevilla lastiyksiköillä. Tällaisia laivoja kutsutaan lastinkäsittelymenetelmän mukaan roro-aluksiksi (roll on, roll off). Myös konttikuljetukset erikoisaluksineen ja -lastinkäsittelylaitteineen lisääntyvät jatkuvasti. Merikuljetuskontteja näkee niin satamissa päällekkäin pinottuina kuin maanteillä rekkoihin lastattuina.
Öljyä kuljetetaan tankkereilla ja kiinteitä raaka-aineita irtolastialuksilla. Niissä voi Itämeren liikenteessä olla kerrallaan lastia 150 000 tonnia ja valtameriliikenteessä jopa kolminkertainen määrä eli 400 000–500 000 tonnia. Jalostamoilta rannikkovarastoihin öljyjalosteita kuljettavat tankkialukset ovat kooltaan huomattavasti pienempiä
Tärkeä tehtävä Suomen merikuljetuksissa on Itämerellä liikennöivillä matkustaja-autolautoilla, jotka kuljettavat enimmillään 3 000 matkustajan lisäksi huomattavan määrän rekkojaja muita pyörillä kulkevia lasteja. Viime vuosina Itämerenliikenteessä yleistyneet matkustajarahtilaivat (ns. ropax-alukset) kuljettavat puolestaan ensisijaisesti tavaraa, mutta samanaikaiseksi myös 100–500 matkustajaa. Kaikkiaan Suomen ja muiden Itämeren maiden satamien välillä kuljetetaan em. aluksilla vuosittain yli 16 miljoonaa matkustajaa sekä huomattava määrä arvokkaita vienti- ja tuontilasteja.
 Suomi on ainoa maa maailmassa, jonka kaikki satamia ympäröivät merialueet voivat jäätyä samanaikaisesti. Siksi teollisuuden ja kaupan tarvitsemien täsmällisten merikuljetusten hoitaminen edellyttää jäissä kulkuun soveltuvien kauppa-alusten lisäksi tehokkaita jäänmurtajia ja vankkaa talvimerenkulun osaamista. Suomella on yhdeksän jäänmurtajaa, jotka takaavat kovinakin talvina säännöllisen liikenteen 23 satamaan Haminasta Tornioon.
Suomen pitkällä ja vaikeakulkuisella rannikolla on yhteensä 6700 kilometriä meriväyliä. Väylien ja muun meriturvallisuuden ylläpito on merkittävä osa merenkulkuviranomaisten toimintaa. Merivoimat ja merivartiostot huolehtivat puolestaan mm. Suomen meriyhteyksien turvaamisesta rauhan ja mahdollisten kriisien aikana.
Tekniikka on korvannut satamissa lihastyön
Suomalaisella satamajärjestelmällä on ikivanhat perinteet; esimerkiksi Naantalin ja Rauman satamat saivat satamaoikeudet jo 1400-luvulla. Suomen viennistä noin 90 % ja tuonnista noin 70 % kuljetetaan meritse. Näin ollen satamat ja hyvät meri- ja maayhteydet niihin ovat tärkeitä elinkeinoelämän toimivuuden kannalta. Eri puolille laajaa maata sijoittuneen teollisuuden ja pitkän rannikon vuoksi Suomessa on paljon satamia, joskin ulkomaankaupasta yli 70 % kulkee kymmenen suurimman sataman kautta.
Ulkomaanliikenteen merikuljetukset olivat vuonna 2006 lähes 100 miljoonaa tonnia. Tavaramäärä on kaksinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana.
Yleiset satamat ovat Suomessa pääsääntöisesti kuntien hallitsemia liikelaitoksia, joissa toimii lukuisa joukko merikuljetuksia ja satamien maayhteyksiä palvelevia yrityksiä. Alusten lastinkäsittelystä huolehtivat ahtausliikkeet, joita nykyään kutsutaan satamaoperaattoreiksi. Jo keskikokoiset satamat käsittelevät vuosittain miljoonien tonnien tavaravirtoja. Niinpä tehokas työskentely satamassa edellyttää tänä päivänä ennen kaikkea tiedon ja tekniikan hallintaa.
Suomalaista meriteknologiaa maailman merillä ja satamissa
Valmistuttuaan Suomessa rakennettava Genesis-luokan risteilyalus on maailman suurin matkustajalaiva.
Sotakorvauslaivojen rakentamisesta alkanut telakkateollisuuden kehittyminen on tehnyt Suomesta erään meriteollisuuden huippumaista maailmassa. Telakkateollisuus onkin eräs metalliteollisuuden viennin tukijaloista. Jäämurtajien ja jäävahvistettujen alusten rakentamisessa Suomi on ollut luonnollisista syistä maailman kärkimaa.
Parin viime vuosikymmenen aikana suomalaiset telakat ovat erikoistuneet mm. loistoristeilijöiden rakentamiseen. Parhaillaan Suomessa rakennetaan Genesis-luokan risteilijää, josta tulee valmistuttuaan maailman suurin matkustaja-alus. 360 metriä pitkä ja 47 metriä leveä alus pystyy kuljettamaan peräti 8400 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa on matkustajia ja yksi kolmasosa miehistön jäseniä. Tällaisen jättiläisen rakentaminen ei työllistä Suomessa vain veden äärellä olevia telakoita, vaan lukuisan joukon moottoreita, laitteita, hyttimoduuleita sekä satoja erilaisia pienempiä tuotteita ja tavaroita valmistavia alihankkijoita ympäri maata.
Suomalaisilla telakoilla valmistettujen alusten ohella kulkevat mm. monet maailman suurimmista aluksista suomalaisten laivamoottoreiden voimin. Suomalainen meriteollisuus
valmistaa myös muita laivalaitteita aluksiin ympäri maailmaa.
Yhä useamman sataman lastinkäsittelyssä eri puolilla maailmaa käytetään suomalaisten
yritysten valmistamia laitteita ja järjestelmiä; nostureita, trukkeja ja muita tavaran siirto- ja käsittelylaitteita. Suomen lisäksi näillä yrityksillä on laitteiden valmistus- ja huoltotoimintaa maailman kaikilla kolkilla.
Meriä tutkitaan ja suojellaan
Yli 70 % maapallon pinta-alasta on merta. Valtamerten keskisyvyys on lähes neljä kilometriä, mikä on kuitenkin vain kuin kirjoituspaperi karttapallon pinnalla. Suurin osa meristä on edelleen ihmiselle tuntematonta aluetta.
Meille läheinen Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä ja Suomenlahti valitettavasti sen rehevöitynein osa. Erityisesti nuoret ovat huolissaan enimmäkseen asutuksen puhdistamattomista jätevesistä ja maataloudesta peräisin olevan fosforin ja typen aiheuttamasta rehevöitymisestä. Merten tehokas suojelu edellyttää tarkkaa tutkimustietoa ja tehokkaita toimenpiteitä saastumisen ehkäisemiseksi. Tilanteen parantamiseksi Itämeren suojelukomissio HELCOM valmistelee uutta merialueen suojeluohjelmaa. John Nurmisen Säätiö on puolestaan käynnistänyt puhdas Itämeri -hankkeen jätevedenpuhdistamoiden rakentamiseksi Pietariin.
Suomessa merten tutkimuksesta vastaa Merentutkimuslaitos. Se tuottaa meritieteellistä
tietoa päätöksenteon, kansalaisten ja käytännön tarpeisiin. Merentutkimuslaitoksen tutkimustoiminta kohdistuu ensisijaisesti Itämereen, mutta myös laajemmalle.
Merentutkimuslaitoksen merentutkimusalus Aranda on nykyaikainen, jäävahvistettu tutkimusalus, joka soveltuu monitieteelliseen ja ympärivuotiseen merentutkimukseen. Pääasiassa Aranda tutkii Itämerta, mutta se on tehnyt esimerkiksi myös kaksi pitkää tutkimusmatkaa Etelämantereelle.
Ihminen merellä
Meriklusterin arvioidaan työllistävän noin 50 000 ihmistä laivoilla, telakoilla, satamissa, hallinnossa jne. Päällystöä ja miehistöä kauppalaivoihin koulutetaan nykyisin ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Merikapteenikoulutusta voi täydentää korkeakoulutasoisilla jatko-opinnoilla. Osa merenkulkukoulutuksen saaneista henkilöistä työskentelee maissa erilaisissa tehtävissä mm. merenkulun hallinnossa, varustamoissa, merivoimissa ja satamissa.
Monille merestä on tullut elämänikäinen harrastus. Kiinnostuksen kohteena voi olla purjehdus, moottoriveneily, kalastus, sukeltaminen, kesämökkeily, merellinen luonto… tai vaikka alan opiskelu ammatiksi asti.
Mikä Sinua meressä kiinnostaa? Kerro se tässä kilpailussa.
|