Varustamoelinkeino
Suomessa toimii kymmeniä erilaisia varustamoita. Osa omistaa vain yhden aluksen, osa taas useita ja jotkut eivät omista aluksia lainkaan, vaan toimivat niin sanottuina management- eli hoitovarustamoina operoiden muiden omistamia aluksia.
Varustamot voidaan jakaa myös alusten kuljettamien lastien perusteella esimerkiksi lastiliikennettä harjoittaviin säiliö- ja / tai kuivalastialusvarustamoihin, matkustaja-autolauttaliikennettä tai matkustajaliikennettä harjoittaviin ja hinaustoimintaa harjoittaviin varustamoihin.
Vuonna 2011 Suomen varsinaiseen kauppalaivastoon (pituus>=15m) kuului 683 (670 vuonna 2010) alusta, joiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus oli 1,61 (1,53) miljoonaa ja keskimääräinen ikä 16 (16) vuotta. Näistä säännöllistä ulkomaanliikennettä harjoitti 109 (113) alusta. Suomalaisilla varustamoilla oli 46 (49) ulkomaille rekisteröityä kauppa-alusta, joiden bruttovetoisuus oli yhteensä 1,14 (1,19) miljoonaa. Lisäksi varustamoilla oli 77 (75) ulkomaista alusta pitkillä rahtaussopimuksilla, bruttovetoisuudeltaan yhteensä 0,97 (0,95) miljoonaa vuonna 2011. Vuonna 2011 Suomen kauppalaivastoon kuuluvien alusten osuus ulkomaanliikenteen tavarakuljetuksista oli 29 (31) % ja matkustajaliikenteen kuljetuksista 30 (31) %.
Merikuljetuksista
Suomen viennistä tonneilla mitattuna lähes 90 % ja tuonnista noin 80 % kulkee laivoilla. Myös ulkomaanliikenteen henkilökuljetuksista suoritetaan yli 60 % laivoilla. Suomen vienti- ja tuontiliikenne keskittyy lähinnä Itämeren ja Pohjanmeren satamiin sekä muun Euroopan alueelle. Meritse tapahtuvien ulkomaankuljetusten volyymi on kasvanut n.70% viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Kasvu on ollut varsin tasaista, keskimäärin vähän alle 3 prosenttia vuodessa. Ulkomaan merikuljetukset lisääntyivät vuonna 2011 vähän yli 5 miljoonalla tonnilla edellisvuodesta. Kaikkiaan ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin yli 98,5 (93,3 vuonna 2010) miljoonaa tonnia tavaraa. Tuonti lisääntyi 5 prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja oli 54 (51) miljoonaa tonnia vuonna 2011. Vastaavasti vienti lisääntyi 6 prosentilla 44 (42) miljoonaan tonniin. Suomen omat ulkomaankaupan kuljetukset lisääntyivät 5 miljoonalla tonnilla edellisvuoteen verrattuna ja olivat yhteensä 91 (86) miljoonaa tonnia vuonna 2011. Transitokuljetusten määrä oli 7,5 (7,4) miljoonaa tonnia.
Suomalaisen tonniston osuus merikuljetuksista oli 29 (31 vuonna 2010) % vuonna 2011. Pitkän aikavälin trendi on ollut laskeva: 1960-luvulla kotimaisen tonniston osuus oli keskimäärin 51 %, 1970-luvulla 49 %, 1980-luvulla 46 % ja 1990-luvulla 39 %. Suomen varsinaisen kauppalaivaston yhteenlaskettu bruttovetoisuus kasvoi melko tasaisesti 1980-luvun alkuun saakka. 1980-luvun puolivälissä kauppalaivasto väheni voimakkaasti, mutta kasvoi 1990-luvulla taas sekä bruttovetoisuuden että lukumäärän suhteen siten, että lukumäärällisesti kauppalaivastoa on nyt enemmän, mutta alusten yhteenlaskettu bruttovetoisuus jää kauaksi 1980-luvun huppuvuosista.
Meritse kulkevien matkustajien määrä kasvoi 1980-luvun alusta vuosituhannen taitteeseen. Vuonna 2011 kuljetettiin Suomen ja ulkomaiden välillä 17,7 (17,4 vuonna 2010) miljoonaa matkustajaa (saapuneet + lähteneet), mikä on 1,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Ruotsin-liikenteen osuus tästä oli 51,5 (53,5) % ja Viron-liikenteen 41,5 (40,1) %.
Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) mukaan valtion varoista voidaan myöntää tukea suomalaisille, kauppa-alusluetteloon merkityille aluksille. Kauppa-alusluetteloon merkitään hakemuksesta sellainen Suomen alusrekisterissä oleva matkustaja-alus, lastialus, hinaaja tai työntäjä, joka on tarkoitettu tukivuotena toimimaan pääasiassa ulkomaan meriliikenteessä. Vuonna 2011 kauppa-alusluettelossa oli 109 (113 vuonna 2010) alusta, joiden bruttovetoisuus oli 1,40 (1,33) miljoonaa. Nämä alukset muodostavat suurimman osan Suomen kauppalaivastosta bruttovetoisuuden mukaan mitattuna ja niiden keskimääräinen ikä oli 20 (21) vuotta.