Töihin merialalle

kuvateksti

Meriliikenne

Laivoilla kuljetetaan edullisesti ja ympäristöystävällisesti suuria tavaramääriä. Muiden kuljetusmuotojen kehittymisestä huolimatta meret ovat edelleen tavaraliikenteen valtaväyliä. Suomi on merikuljetuksista riippuvainen maa, sillä noin 80 % ulkomaankauppamme kuljetuksista hoidetaan meritse. Suomen teollisuuden tärkeimmät markkinat sijaitsevat Euroopassa, jonne viennin volyymista suuntautuu suurin osa. Suomalaisten varustamoiden tärkeimmät ulkomaanliikenteen toiminta-alueet ovat Itämeri ja Pohjanmeri suurimpine satamineen. Osittain samoilla aluksilla kuin tavaraa, kuljetetaan Suomen ulkomaanliikenteessä Itämeren piirissä vuosittain noin 16 miljoonaa matkustajaa. Tehokkailla merikuljetuksilla on huomattava merkitys maamme teollisuuden kilpailukyvylle, sillä kilpailijamaita pitempi kuljetusetäisyys, pitkä ja vaikeakulkuinen rannikko sekä talvi- ja jääolosuhteet aiheuttavat lisäkustannuksia. On tärkeää, että ne voidaan jatkossakin hoitaa nopeasti, luotettavasti ja aikataulun mukaisesti ammattitaitoisella henkilökunnalla. Kansainvälinen merenkulku on vientiteollisuuteen rinnastettavaa toimintaa. Suomalaiset alukset ansaitsevat valuuttatuloja ja vahvistavat näin maamme vaihtotasetta. Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä toimivien alusten merkitys voidaan rinnastaa kotimaiseen tuontia korvaavaan teollisuuteen, sillä ilman omaa kauppalaivastoa maamme ulkomaankaupan kuljetuksista maksettavat rahdit koituisivat ulkomaisten yritysten hyväksi. Merenkulun toimintaympäristön säilyttämiseen ja mahdollisten kriisien sattuessa tarvitaan omaa kauppalaivastoa, osaavaa henkilökuntaa ja korkeatasoista ammatillista koulutusta. Alan ammattitaitoa tarvitaan myös merenkulun hallinnossa, varustamoissa, satamissa, luotsaustoiminnassa, jäänmurtajilla ja väylien kunnossapidossa sekä merenkulkualan koulutuksessa.

Merenkulun osa-alueet

Merenkulku voidaan jakaa sisävesi-, rannikko- ja meriliikenteeseen. Meriliikenne jakaantuu lisäksi lasti- ja matkustajaliikenteeseen. Merenkulkijoita työskentelee koti- ja ulkomaanliikenteen rahtialuksissa, kuiva- ja irtolastialuksissa, säiliöaluksissa, jäähdytysaluksissa sekä erityyppisissä matkustaja-aluksissa ja -autolautoissa. Myös merenkulkulaitoksen väyläaluksilla, luotsikuttereissa ja luotseina, jäänmurtajilla, yhteysaluksilla, öljyntorjunta-aluksilla ja merenmittausaluksilla tarvitaan ammattimerenkulkijoita. Lisäksi heitä työskentelee Ahvenanmaan maakunnan aluksilla, tie- ja vesilaitoksen lautta-aluksilla, merentutkimusaluksilla sekä kuntien satamahinaajilla ja satamajäänmurtajilla. Mukaan voidaan laskea myös laivaston ja rannikkotykistön sekä merivartioston alukset.

Merenkulkualan ammateista

Laiva on pieni yhteiskunta, joka toimii ympäri vuorokauden. Työskentely laivalla edellyttää sopeutumista erityisoloihin muun muassa merenkäyntiin ja osalla henkilöstöä vuorotyöhön. Laivalla ei ole mahdollisuutta ”normaaliin” yksityiselämään eikä merellä voi valita seuraansa. Työtovereiden kanssa on tultava toimeen myös laivalla vietettävänä vapaa-aikana. Merimiestoimen ammatilliset pätevyys- ja terveysvaatimukset on määritelty tavanomaista tarkemmin kansainvälisin sopimuksin ja kansallisella lainsäädännöllä.

Merenkulkualan henkilöstö

Merenkulkualalla työskentelee useita ammattiryhmiä. Aluksen miehitys vaihtelee jonkin verran riippuen muunmuassa alustyypistä ja lastien erilaisuudesta. Matkustaja-aluksilla miehistöä on enemmän kuin rahtialuksilla. Laivalla toimivat työntekijät voidaan jakaa työtehtävien mukaan kansi-, kone- ja taloushenkilöstöön. Lisäksi jako voidaan tehdä miehistö- ja päällystötehtäviin.

Lisätietoa merialojen koulutuksesta

Högskolan på Åland
Kotkan ammatillinen koulutuskeskus
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (KYAMK) / merenkulku
Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus
Rauman ammattiopisto Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) / merenkulku
Yrkeshögskolan Novia / Sjöfart
Ålands sjömanskola