Merivoimat

Suomi on merivaltio, jolle meriteillä on aina ollut tärkeä merkitys. Runsas kolmannes rajoistamme on merirajaa. Valtaosa yhteyksistämme ulkomaille kulkee meritse tai merien yli. Suomen merellistä luonnetta korostaa väestön, elinkeinoelämän ja hallinnon sijoittuminen etelä- ja lounaisosiin maatamme. Meriyhteyksien turvaaminen on siten erittäin tärkeää.

Itämeren alueen poliittiset muutokset ovat vaikuttaneet kaikkien sen rantavaltioiden meristrategiseen asemaan. Itämeren pohjoisosan merkitys on lisääntynyt. Tämä asettaa kasvavia vaatimuksia maamme puolustuspolitiikalle. Meriyhteyksien kauppa- ja sotilaspoliittinen merkitys on hyvinvointimme ja turvallisuutemme kannalta keskeinen. Sitä korostavat Suomen ydinalueiden sijainti Itämeren tuntumassa ja vastuu rauhan aikana demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustuksesta.

Suomessa ei ole strategisesti tärkeitä kohteita, vieraita asevoimia tai merkittäviä raaka-ainevaroja, joiden vuoksi maamme voisi joutua hyökkäyksen kohteeksi. Sen sijaan aluettamme voidaan käyttää läpikulkuun kolmatta osapuolta vastaan. Tällöin erityisesti Itämeren suunta on tärkeä. Suomen rannikko- ja merialueiden puolustaminen ja aluevesien koskemattomuuden valvonta ovat merivoimien keskeiset tehtävät.

Merivoimat on puolustusvoimien itsenäinen puolustushaara, jonka tehtävänä on merialueemme valvonta ja sen koskemattomuuden turvaaminen, alueloukkausten torjunta sekä maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaaminen. Merivoimat on erikoistunut toimimaan rannikon ja saariston vaativissa olosuhteissa. Merivoimat johtaa myös valtakunnallista merivalvontaa.

Valtiosopimuksin rauhan aikana demilitarisoidun Ahvenenmaan puolustaminen asettaa meripuolustukselle erityisiä vaatimuksia. Vaikka Ahvenanmaalla ei rauhan aikana voida tehdä puolustusvalmisteluja, Suomen asema itsenäisenä valtiona edellyttää huolehtimaan alueen koskemattomuuden turvaamisesta. Tämä on otettava huomioon merivoimien suunnittelussa ja taisteluvälineiden kehittämisessä.

Merivoimien varusmieskoulutuksen tavoitteena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen merellisiin ja rannikolla tapahtuviin tehtäviin. Koulutus jakaantuu laivasto- ja rannikkojoukkokoulutukseen. Laivastojoukkojen koulutusalat ovat kansi- ja konekoulutus, rannikkojoukkojen rannikkotykistö- ja rannikkojalkaväkikoulutus. Koulutuslinjoja on lähes 50 erikoisalalta. Valinnat rannikko- ja laivastojoukkoihin tehdään yleensä jo kutsunnoissa.

Merivoimat muodostuu esikunnasta ja kuudesta joukko-osastosta ja laitoksesta. Saaristomeren ja Suomenlahden meripuolustusalueet vastaavat koulutuksesta alueillaan. Lisäksi Uudenmaan Prikaati Tammisaaressa kouluttaa rannikkojoukkoja ja -jääkäreitä sekä liikkuvaa rannikkotykistöä. Merivoimien vakinaisen väen upseerit ja reservinupseereiksi koulutettavat varusmiehet saavat pääosin oppinsa Merisotakoulussa Suomenlinnassa. Merivoimien Tutkimuslaitos on erikoistunut vedenalaisen sodankäynnin tutkimukseen ja merivoimien uusimman tekniikan testaamiseen. Merivoimien kaluston huollosta vastaa Merivoimien Varikko.

Merivoimien organisaatio ja joukko-osastojen sijainti

Merivoimat tarjoaa varusmiespalveluksen jälkeen mahdollisuuden jatkaa ammattiuralla joko sotilas- tai siviilitehtävissä. Työympäristö ihmisten parissa on haasteellinen, vastuullinen, tekninen ja kansainvälinen. Upseerin ammattiin ja muihin sotilastehtäviin pääsee vain sotilaskoulutuksen kautta. Siviilitehtävät edellyttävät yleensä soveltuvaa siviilikoulutusta kuten erikoisupseerin tehtävätkin.

Lisätietoja: www.mil.fi/merivoimat