7.3.1931

Patentti- ja rekisterihallitus vahvistaa yhdistyksen uudeksi nimeksi Suomen Laivastoliitto – Förbundet för Finlands Flotta.  Yhdistyksen ensimmäinen tavoite, ajanmukaisen laivaston saaminen on edennyt ja nyt kurssi käännetään laivaston puolelta enemmän kauppamerenkulkua palvelevaksi. Yhdistys-nimi antaa paremmin kuvan myös yhdistyksen roolista alueellisten toimijoiden – paikallisyhdistysten – kattojärjestönä.

1931

Meidän laivastomme-niminen Laivastoyhdistyksen ensimmäinen vuosikirja ilmestyy

1932

Meidän laivastomme-niminen Laivastoyhdistyksen toinen vuosikirja ilmestyy.

31.12.1932

Panssarilaiva Väinämöinen otetaan palveluskäyttöön.

Väinämöinen oli maailman ensimmäinen diesel-sähköisellä koneistolla varustettu alus, mikä auttoi tällaisen teknologian rakentamiseen kotimaisena jo ennen sotaa jäänmurtaja Sisuun. Väinämöinen kuvattuna heinäkuussa 1941. SA-KUVA

1933

Meidän laivastomme-niminen Laivastoyhdistyksen kolmas vuosikirja ilmestyy.

1934

Meidän laivastomme-niminen Laivastoyhdistyksen neljäs vuosikirja ilmestyy.

17.3.1934

Panssarilaiva Ilmarinen otetaan palveluskäyttöön.

Vuonna 1934 molemmat panssarilaivat ovat palveluksessa. MUSEOVIRASTO, HISTORIAN KUVAKOKOELMA, VALOKUVAAMO PIETINEN

1935

Suomi Merellä-lehti ilmestyy ensimmäisen kerran yhteistyössä Meriupseeriyhdistyksen ja Laivastoliiton kustantamana.

1935

Torpedovene S2:n uppoamisesta tulee kuluneeksi kymmenen vuotta. Laivastoliitto, Meriupseeriyhdistys ja Meripelastusseura järjestävän muistotilaisuuden. Tilaisuus radioidaan. Samalla käynnistyy vuosittain toistuva laivastoteemainen esitelmäsarja, jonka järjestäjinä toimivat alueelliset osastot. Luentojen ohella tilaisuuksissa on ajoittain myös laivastoteemainen elokuvaesitys. Rannikon ohella propagandatoimintaa järjestetään myös sisämaassa ja tämän seurauksena laivastoon hakeutuu laajalti myös sisämaan nuoria.

Hyvin käynnistynyt toiminta katkeaa talvisodan syttymiseen. Välirauhan aikana Laivaston aseveljet saavat asevelitapahtumien järjestelyihin apuja Laivastoliitolta. Vuonna 1943 järjestelyistä vastaa yksin Laivastoliitto.

1936

Saksalaisten Turkuun jättämä sukellusvene CV 707 lunastetaan Suomelle ja alus saa nimen Vesikko.

Sukellusvene CV 707:n pienoismalli. FORUM MARINUM

26.4.1936

Suomen Laivastoliitto juhlistaa kymmenvuotista taivaltaan juhlakokouksen merkeissä.  Hallintoneuvoston kokouksen jälkeen pidetään vuosikokous, jossa palkitaan ansioituneita jäseniä muun muassa ansioristeillä. Amiraali G. von Schoultz saa korkeimman tunnustuksen, kultaisen ansioristin. Hopeinen ansioristi myönnetään yli-insinööri Lauri Heleniukselle, insinööri Tauno Liuksialalalle, tohtori Almar Harlinille sekä merikapteeni G.V. Löfgrenille. Vuosikokouksen jälkeen Laivastoliitto pitää yhdessä Meriupseeriyhdistyksen kanssa luentotilaisuuden, jossa kuullaan katsaus Laivastoliiton ensimmäisestä vuosikymmenestä, esitelmä laivanrakennusteollisuuden nykytilasta sekä vastaanotetaan onnitteluja. Merkkipäivä päättyy päivälliseen.

1936

Helsingissä järjestetään Matkailu- ja merenkulkumessut. Laivastoliitto osallistuu laivastonäytöksen järjestelyihin. Näytöksessä yleisöä kuljetetaan merelle seuraamaan laivastoasiaa ja laivojen liikkumista.

1937

Yhdistyksen hallintoneuvosto ja johtokunta yhdistetään yhdistyksen hallitukseksi.

1938

Laivastoliitto kustantaa Itsenäisyytemme vaarassa – aukko valtakunnan puolustamisessa-pienpainatteen. Julkaisu ottaa kantaa yhä heikolla tolalla olevaan laivastoomme.

4.9.1938

Laivastoliitto osallistuu Rannikkolaivaston ja Meriupseeriyhdistyksen kanssa Helsingin edustalla järjestettävään laivastonäytökseen. Osallistujille esitellään tykistöammuntoja, sukellusvene- ja moottoritorpedovenehyökkäyksiä, miinanlaskua ja syvyyspommien pudotusta. 

Tutustu alla vuoden 1938 Laivastonäytökseen (Elonet, filmin kesto 7 minuuttia, mutta pimenee noin 4 minuutin kohdalla):

1939

Helsingissä valmistuu jäänsärkijä Sisu, josta tulee sukellusveneiden emälaiva.

Vuonna 1939 valmistuneen jäänmurtaja Sisun pienoismalli. SUOMEN KANSALLISMUSEO, MERIMUSEON ESINEKOKOELMA

8.-9.12.1940

Kaksipäiväinen lehdistölle suunnattu seminaari, jossa tutustutetaan ”julkisen sanan edustajat Suomen sota- ja kauppalaivastoon sekä laivanrakennusteollisuuteen”. Merisymposiumit vakiinnuttavat paikkansa yhdistyksen toiminnassa, mutta vasta paljon myöhemmin. Toinen merisymposium järjestetään vuonna 1974, jonka jälkeen niitä on järjestetty ahkerasti.

9.7.1942

Kotkan Varissaaressa paljastetaan Ruotsinsalmen toisen meritaistelun (1790) muistomerkki. Päivä on myös Laivaston vuosipäivä. Laivastoyhdistys on osaltaan mukana muistomerkin toteuttamisessa.

Vastapaljastettu Ruotsinsalmen 1790 taistelun muistimerkki Kotkan Varissaaressa. SA-KUVA
Kymenlaakson Laivastoyhdistyksen Naisliiton edustajat, jotka olivat mukana muistomerkin aikaansaamisessa, saapuvat muistomerkin paljastustilaisuuteen ja kättelevät saksalaisia kutsuvieraita. SA-KUVA

1943

Järjestetään ensimmäiset lukiolaisille suunnatut laivastopäivät. Päivien tarkoituksena on tutustuttaa nuorisoa laivastoon ja nuorisopurjehduksiin. Osallistujille esitellään laivaston merellistä kalustoa ja kuusi arpaonnen suosimaa poikaa pääsee sukellusveneretkelle. Laivastopäivätoiminnan myötä käynnistyy yhdistyksen koordinoima pienoismallien rakentaminen. Laivastopäivien järjestäminen päättyy syksyllä 1946, johon mennessä niitä on toteutettu kymmenen kertaa.

6.3.1946

Laivastoliitto järjestää kauppamerenkulun juhlan Salon VPK:n talolla. Puheiden aiheina ovat kauppalaivaston osuus maamme talouselämässä sekä Laivastoliiton poikatyö. Tilaisuudessa kuullaan myös pakinamainen puheenvuoro valtameripurjehduksesta. Esiintyjinä ovat muun muassa Georg Malmstén ja George de Godzinsky. Vastaavia nuorisolle kohdennettuja tilaisuuksia järjestetään seuraavinakin vuosina.

1947

Nuorison kulttuuripäivillä Helsingissä järjestetään askartelunäyttely. Laivastoliitto on mukana näyttelyssä.

1947

Järjestetään ensimmäinen Meripoikaleiri, paikkana on Pirskeri. Leirien tarkoituksena on tutustuttaa nuoria poikia laivastoon ja merelliseen elämään sekä opettaa monia merellisiä ja osin maallisiakin käytännön taitoja. Leirejä järjestetään maantieteellisesti Kotkan ja Iin välillä vuoteen 1965 asti, yhteensä toteutetaan 15 leiriä. Osallistujien ikä on 10-17 vuoden välillä ja osallistujamäärä on vuosittain 23-48 osallistujaa. Vuonna 1964 pohditaan merikoulutuskeskuksen perustamista Sarvsalon ja Tavistholmin alueelle Porvoon edustalle. Lopulta leiritoiminta päätetään siirtää vetten päälle.

Leirille osallistunut Ilkka Toikka kirjoitti leiriltä muistelun vuonna 1999.  

1947

Laivastoliitto julkaisee ensimmäisen Meripoikakalenterin.

13.6.1950

Laivastoliitolle valitaan valtuuskunta, joka korvaa aiemman suurilukuisen hallituksen. Valtuuskunta valitsee hallituksen, jossa on enintään kymmenen jäsentä.

1950

Laivastolehden nimi muuttuu ja uusi nimi on Suomen Laivasto – Finlands Flotta. Nimimuutoksella pyritään kuvaamaan paremmin lehden laaja-alaista sisältöä.

13.9.1951

Naantalissa paljastetaan uudistettu Laivaston muistoristi. Liiton toimitusjohtaja ja toiminnanjohtaja edustavat tilaisuudessa Laivastoliittoa.

Naantalissa paljastettiin Laivaston muistoristi ensimmäisen kerran 20.6.1943. Risti uusittiin syksyllä 1951, kuvassa alkuperäinen risti. TURUN  KAUPUNGINMUSEO

16.11.1951

Liitto viettää 25-vuotisjuhliaan. Päivätilaisuus pidetään Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa ja iltajuhla S/S Arcturuksella. Seuraavana päivänä kutsuvieraat tutustuvat Wärtsilä-yhtymän Hietalahden telakkaan sekä Valmet Oy:n telakoihin Suomenlinnassa ja Katajanokalla. Kierroksen päätteeksi kutsuvieraille tarjotaan lounas Katajanokan Upseerikerholla.

Laivastoliitto vastaanottaa tilaisuudessa Satakunnan Laivastoyhdistyksen naiskerholta Laivastoliitolle suunnitellun lipun. Sen on piirtänyt tekstiilitaiteilija Kirsti Ilvessalo. Lipun on valmistanut Suomen Käsityön Ystävät Oy. Lipun pohjaväri on laivastonsininen, siinä on seitsemän kullanväristä ankkuria ja lipun vasemmassa yläkulmassa Laivastoliiton tunnus. Lippu on kooltaan 120 x 140 cm.

11.3.1955

Stockmannin tavaratalossa Helsingissä järjestetään 11.-19.3. laivapienoismallinäyttely. Järjestäjänä on Laivastoliitto. Näyttelyyn tutustuu noin 10 000 kävijää.

Kohdasta 6:30 alkaen esitellään laivamallinäyttelyä:  

1956

Suomen Laivasto-lehden nimi muuttuu ja uusi nimi on Navigator.

1956

Pienoismallirakentajille on tarjolla sukellusveneteemainen pienoismalli. Valmiilla sukellusveneillä käydään kilpailu Helsingin uimastadionilla. Voittajavene sukeltaa 28 metrin matkan. Pienoismallirakentaminen käynnistyy sotavuosina yhtenä osana nuorille suunnattuja laivastopäiviä. Niitä esitellään näyttelyissä ja malli vaihtelee vuosittain.  Rakentaminen päättyy 1950-luvun lopulla. Pienoismallinäyttelyperinne sen sijaan elää liiton toiminnassa yhä tänä päivänä. 

Vuonna 1956 oheisesta rakennussarjasta rakennettiin sukellusveneen pienoismalli. Helsingin kaupunginmuseo

4.10.1956

Reposaarella järjestetään S2:n tuhoutumisen 30-vuotismuistotilaisuus yhdessä Suomen Meripelastusseuran ja Rannikkosotilaiden huoltoyhdistyksen kanssa.

7.7.1957

Laivastoliitto järjestää Suomen Meripelastusseuran, Kymenlaakson museoseuran ja Merivoimien kanssa Ruotsinsalmi-juhlan. Tapahtumaan osallistuu myös miinalaiva Ruotsinsalmi, raivaaja Rymättylä ja moottoritykkivene Vasama 2.

1963

Ensimmäinen osa Laivastoliiton kustantamasta Suomen Merikirjallisuuden Bibliografiasta julkaistaan. Teos saa kolme jatko-osaa, niistä viimeinen julkaistaan vuonna 1981.

13.-29.9.1963

Laivastoliitto järjestää Helsinki Navigare-messut ja on päävastuussa järjestelyistä. Messuilla esitellään muun muassa laivanrakennusta, varustamotoimintaa, kauppamerenkulun elinkeinoaloja, merivoimia, merenkulun hallintoa, merentutkimusta, alan järjestöjä sekä paljon muuta. Kävijöitä messuilla on noin 100 000.

Navigare-messujen messujuliste. POSTER MUSEUM

3.8.1964

Ensimmäinen nuorille suunnattu uiva leiri järjestetään Kemissä. Kymmenen päivän mittaisen leirin osallistujat ovat majoittuneena sekä telttoihin että osa Remiga-kaljaasiin. Leirin pituus on kymmenen päivää, tästä kahdeksan päivää ollaan merellä. Vuosina 1966-1967 liitto saa Hollmingin telakalta veloituksetta käyttöönsä Astrea-nimisen kaljaasin. Astrean jälkeen käyttöön vuokrataan Amphion– niminen raakapurjekuunari ja neljänä kesänä käytössä on kuunari Lys. Vuonna 1976 käytössä oli kaljaasi Astrid. Vuonna 1977 purjehditaan Puolasta vuokratulla kahvelikuunari Zew Morzalla. Nuorisopurjehdukset ovat yhdistyksen taloudelle suuri haaste, ja siksi niitä ei kyetä järjestämään joka vuosi. Nuorisotyö on kuitenkin osa Meriliiton toimintaa, joten 1970-luvun lopulla pohditaan, miten nuorisopurjehduksia kyetään jatkossa toteuttamaan.

1966

Laivastoliitto juhlii 40-vuotispäiväänsä päiväjuhlan osalta Ruotsalaisella Kauppakorkeakoululla ja iltajuhla vietetään Kulosaaren kasinolla.

1967

Yhdistys kamppailee taloudellisten haasteiden parissa. Lakimuutos on hankaloittanut lahjoitusten vastaanottoa ja yksi vaihtoehto on ajaa yhdistys alas. Päädytään kuitenkin lakkauttamaan meripoikaleirit, sillä niiden toteuttaminen on ollut iso kuluerä. Tällä toimenpiteellä yhdistyksen taloutta saadaan parannettua. Myös jäsenhankintaa ryhdytään kasvattamaan.

15.9.1967

Laivastoliitto rakentaa Navigare 67-näyttelyyn osaston, joka kuvaa merenkulkumme historiaa 130 vuoden ajalta. 280-neliöisellä osastolla on esillä 150 pienoismallia, valokuvasuurennoksia sekä aseita. Näyttely on esillä 15.-24.9. ja kävijöitä on noin 55 000.

17.4.1969

Merenkulun symposium Hotelli Palacessa. Teemoina ovat kansainvälisen merenkulkupolitiikan näkymät, Suomen merikuljetustarve ja vaatimukset kauppalaivastolle sekä varustamoelinkeinon työvoimakysymykset.

14.11.1969

Laivastoliiton hallitus asettaa koululaivatoimikunnan. Toimikunta saa tehtäväkseen suunnitella koulutuspurjelaivan hankkimisen. Toukokuussa 1972 toimikunta jättää selvityksensä ja esittää uuden purjelaivan hankkimista. Tämä ei toteudu, mutta toimikunnan esitys purjelaivasäätiön perustamisesta sen sijaan toteutuu jokusen vuoden kuluttua.

28.4.1970

Vuosikokous päättää muuttaa Laivastoliiton nimen Meriliitoksi.

26.10.1970

Patentti- ja rekisterihallitus vahvistaa yhdistyksen uudeksi nimeksi Meriliitto – Sjöfartsförbundet ry.